Miten painehaava syntyy ja missä se yleisimmin esiintyy?
Kun iho ja sen alla oleva kudos joutuvat pitkäaikaiseen puristukseen luisen ulokkeen ja alustan (kuten patjan tai pyörätuolin istuimen) väliin, hiusverenkierto heikkenee ja kudos kärsii hapenpuutteesta. Haavan syntyä nopeuttavat kitka, ihoa hauduttava kosteus (hiki tai virtsa) sekä heikentynyt ravitsemustila.
Tyypillisimmät painehaavojen syntypaikat ovat:
- Ristiluu ja pakarat: Selinmakuulla tai istuessa suurin paine kohdistuu ristiluun alueelle ja istuinkyhmyihin.
- Kantapäät: Kantapään iho on ohut ja luu lähellä pintaa, jolloin jatkuva lepoasento voi aiheuttaa haavauman nopeasti.
- Lonkat (sarvennoiset): Syntyvät usein kylkiasennossa nukuttaessa ilman riittävää pehmustetta polvien ja lantion välissä.
- Muut alueet: Lapaluut, takaraivo, kyynärpäät ja korvalehdet.
Painehaavan hoidon kulmakivet
1. Paineen välitön keventäminen ja asentohoito
Yksikään haavasidos ei paranna painehaavaa, ellei mekaanista painetta poisteta vaurioituneelta alueelta:
- Säännöllinen asennonvaihto: Vuodepotilaan asentoa vaihdetaan vähintään kahden tunnin välein ja istuessa tunnin välein (tai kevennetään painetta 15 minuutin välein).
- Paineenkevennyspatjat ja -tyynyt: Paineen tasainen jakautuminen varmistetaan joko erikoisvaahtopatjoilla tai dynaamisilla ilmapatjoilla.
- Kantapäiden kohotus: Kantapäät tuetaan niin, että ne jäävät ilmaan eivätkä kosketa patjaa suoraan (esim. tyyny pohkeen alle).
2. Pehmustavat ja eritettä imevät silikonisidokset
Painehaavoissa käytetään aina sidoksia, jotka suojaavat aluetta ulkoiselta kitkalta ja hankaukselta sekä pitävät haavapohjan sopivan kosteana:
- Mepilex Border Flex tai Allevyn Gentle Border: Pehmeällä silikonipinnalla varustetut vaahtosidokset ovat ensisijainen valinta. Silikoni ei tartu haavapohjaan eikä riko herkkää ihoa sidoksen vaihdossa.
- Muotoillut erikoissidokset ( Border Sacrum & Heel): Ristiluun ja kantapään anatomian mukaan valmiiksi muotoillut sidokset pysyvät luotettavasti paikoillaan haastavissakin paikoissa ja vähentävät leikkausvoimien vaikutusta kudokseen.
Ihon suojaus ja puhdistus
Painehaavan hoidossa ympäröivän ihon kunto on kriittisessä roolissa, sillä eritteet ja kosteus heikentävät ihon kestävyyttä.
1. Puhdistus ja haavapohjan valmistelu
- Puhdista haava jokaisen sidostenvaihdon yhteydessä kädenlämpöisellä hanavedellä tai steriilillä keittosuolaliuoksella.
- Jos haavassa on kuivaa tai kellertävää katetta, voidaan käyttää pehmittävää hydrogeeliä (esim. Purilon Gel) yhdessä peittävän vaahtosidoksen kanssa.
2. Ihon suojaaminen kosteudelta ja hankaukselta
- 3M Cavilon ihonsuojakalvo: Kirvelemätön suojakalvo muodostaa iholle kestävän suojakerroksen inkontinenssia (virtsaa ja ulostetta) sekä sidosten liimapintojen toistuvaa repimistä vastaan.
- Ravitsevat perusvoiteet: Ehjä, mutta kuiva iho suojataan ja kosteutetaan säännöllisesti, mutta voiteita ei hierota voimakkaasti punoittavalle luualueelle, jotta kudosvaurio ei pahene.
Usein kysytyt kysymykset painehaavoista
Mistä tunnistaa alkavan painehaavan?
Ensimmäinen merkki (asteen 1 painevaurio) on punoittava ihoalue luun kohdalla, joka ei vaalene, kun sitä painaa kevyesti sormella (ns. vaalenematon punoitus). Iho voi myös tuntua ympäröivää ihoa lämpimämmältä, viileämmältä, kovemmalta tai pehmeämmältä. Tässä vaiheessa alueeseen kohdistuva paine on poistettava heti.
Saako punoittavaa painealuetta hieroa?
Ei missään nimessä. Punoittavan ihon tai alkavan painehaavan hierominen voi vaurioittaa jo ennestään hapenpuutteesta kärsivää mikroverenkiertoa ja syventää kudosvauriota entisestään.
Miten usein painehaavan sidos vaihdetaan?
Moderni vaahtosidos voi olla paikoillaan useamman vuorokauden (tyypillisesti 3–5 päivää), mikä antaa haavalle paranemisrauhan. Sidos vaihdetaan aiemmin vain, jos se on eritteen täyttämä, irronnut, rullautunut tai likaantunut virtsasta tai ulosteesta.
Milloin painehaavan vuoksi on hakeuduttava lääkäriin?
Lääkärin tai haavahoitajan arvio on tarpeen aina, kun kyseessä on ihorikon muodostanut painehaava. Hakeudu lääkäriin viipymättä, jos:
- Iho on rikkoutunut syvemmältä (haavapohjassa näkyy kellertävää kudosta, mustaa kuoliota tai haava on syvä ontelo).
- Haavassa näkyy infektion merkkejä: leviävää punoitusta, kuumotusta, voimakasta turvotusta, pahanhajuista märkäeritettä tai potilaalle nousee kuume.
- Punoittava ihoalue ei palaudu normaaliksi paineen keventämisestä huolimatta muutamassa päivässä.
- Painehaavan taustalla on heikentynyt yleisvointi, diabetes tai aliravitsemus, jotka vaativat kokonaisvaltaista lääkärin hoitosuunnitelmaa.
Lähteet
- Käypä hoito -suositus: Painehaavan ehkäisy ja hoito aikuisilla
- Duodecim Terveyskirjasto: Painehaava (makuuhaava)
- Suomen Haavanhoitoyhdistys ry: Painehaavojen tunnistaminen ja hoito
