Metabolinen rasvamaksatauti (MASLD) on Suomen yleisin maksatauti. Se kerryttää rasvaa sekä rasvakudokseen että maksaan, ja taustalla ovat suurelta osin ylipaino ja liikkumattomuus. Ylipainoisista ihmisistä metabolista rasvamaksatautia onkin noin 75 prosentilla. Tavallisimmin rasvamaksa todetaan 40–60 vuoden iässä, mutta nykyään lihavuuden yleistymisen vuoksi sitä löytyy myös lapsilta ja nuorilta aikuisilta.
Rasvamaksassa on kyse laajasta aineenvaihdunnan häiriöstä, joka altistaa diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja sydäntaudille. Rasvamaksa on lähes aina oireeton siihen saakka, kunnes tauti etenee maksakirroosiksi. Ravinnossa erityisen haitallista on tyydyttyneen rasvan, sokerin ja vähäkuituisten hiilihydraattien runsas käyttö, sillä ylimääräisestä energiasta syntyy maksassa tyydyttynyttä rasvaa.
Rasvamaksan ensisijainen hoitokeino ovat elintapamuutokset: laihduttaminen, ruokavaliomuutokset ja liikunta. Niiden noudattaminen on kuitenkin usein vaikeaa, minkä vuoksi tarvitaan täydentäviä hoitomuotoja. Maksakirroosi puolestaan on lähtökohtaisesti palautumaton tila, joka paranee ainoastaan maksansiirrolla.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin ihmisillä ensimmäistä kertaa erityisen kuitulisän vaikutusta rasvamaksaan. Aiemmin ravintokuidun on todettu vähentävän rasvamaksaa rotilla.
Suomalaistutkimus: Ksylo-oligosakkaridi parantaa maksan terveyttä
Tuoreessa suomalaistutkimuksessa todettiin, että prebioottinen ksylo-oligosakkaridi-ravintokuitu voi vähentää haitallisten aineenvaihduntatuotteiden määrää suolistossa. Tämän vaikutuksen kautta kuituvalmiste voi parantaa maksan terveyttä. Ksylo-oligosakkaridi on EU:ssa hyväksytty elintarvikekäyttöön, ja sitä on saatavilla joissakin apteekeissa ja useissa luontaistuotteiden verkkokaupoissa jauhe- tai geelimuodossa.
Tutkimuksessa havaittiin, että kuitulisä vähensi suolistossa tiettyjä haitallisia aminohappojen hajoamistuotteita, jotka on aiemmin yhdistetty maksan rasvoittumiseen. Tutkimuksen vastaava kirjoittaja Jukka Hintikka kertoo tulosten viittaavan siihen, että oikeassa kohderyhmässä kuitulisä voi korjata suoliston käymistasapainoa niin, että haitallisten aineenvaihduntatuotteiden tuotanto vähenee, ja tämä hyödyttää myös maksan terveyttä.
Miten kuitulisää tutkittiin ja kuka siitä hyötyi?
Tutkimuksessa 42 ylipainoista aikuista käytti päivittäin 2,8 grammaa ksylo-oligosakkaridia eli XOS-prebioottia neljän kuukauden ajan. Maksan rasvoittumisen aste mitattiin magneettikuvauksella tutkimuksen alussa ja lopussa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, miten prebiootti vaikutti eri henkilöillä:
-
Paras vaikutus: Prebiootti näytti vaikuttavan parhaiten osallistujilla, joiden suoliston bakteeritasapaino oli aluksi poikkeava. Prebiootin käyttö tasapainotti heillä bakteerikoostumusta, ja myös sisäelinten ympärillä oleva rasvan määrä väheni.
-
Heikompi vaikutus: Vaikutus jäi heikommaksi tai sitä ei havaittu lainkaan henkilöillä, joilla verinäytteiden tulokset viittasivat pidemmälle edenneeseen rasvamaksaan.
Alkuvaiheessa valmiste voi lievittää tulehdusta ja parantaa aineenvaihduntaa, mutta rasvamaksan pitkittyessä ja edetessä maksan tulehdustila vakavoituu ja jotkin muutokset voivat olla jopa pysyviä. Hintikka arvelee, että silloin yhden ravitsemustekijän sijaan tarvitaan radikaalimpi painon pudotukseen tähtäävä elintapainterventio.
Usein kysytyt kysymykset rasvamaksasta ja kuiduista
Mikä on prebiootti?
Prebiootti on ravintokuitu, jota elimistön omat entsyymit eivät voi pilkkoa. Se kulkeutuu paksusuoleen ja edistää siellä suolistomikrobiston tasapainoa.
Mitä hyötyä kuidusta on rasvamaksan hoidossa?
Runsas kuidunsaanti pienentää rasvamaksan riskiä useiden mekanismien kautta. Kuitu hidastaa sekä sokerin että rasvojen imeytymistä ja parantaa kylläisyyttä, mikä kääntyy pienemmäksi energiansaanniksi. Lisäksi suolistomikrobien fermentaatiotuotteet, kuten lyhytketjuiset rasvapahot, näyttäisivät tutkimusten mukaan lieventävän maksan ja rasvakudoksen tulehdustilaa. Hyviä rasvoja, kasviksia, marjoja ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio on yleisesti ottaen hyväksi maksan terveydelle.
Voiko XOS-prebioottia saada suoraan ruoasta?
Tutkimuksessa mukana ollutta kuituvalmistetta on melko vaikea saada pelkästään ruoasta. Nykyiset XOS-valmisteet tuotetaan maissintähkästä tai puunkäsittelyn sivutuotteista. Ravintokuitua saa runsaimmin täysjyvärukiista ja muusta täysjyväviljasta, ja myös kasviksissa on jonkin verran kuitua. Kuidunsaannissa tärkeää on tähdätä riittävään kokonaissaaliiseen erilaisista lähteistä. Kuidun määrän tulisi olla vähintään 30 grammaa päivässä, jolloin ruokavalioon tulee myös XOS:n kaltaisia kuituja.
Kannattaako ksylo-oligosakkaridia hankkia rasvamaksaan?
Tutkija Jukka Hintikan mukaan mikään yksittäinen ravintolisä ei korvaa täysipainoista ruokavaliota ja fyysistä aktiivisuutta, mutta kokeilusta ei ole haittaa, varsinkaan jos epäilee kuidunsaantinsa riittämättömyyttä. Kuitulisät ovat pääosin hyvin siedettyjä, mutta niiden lisäys ruokavalioon kannattaa aina tehdä varovasti ja suositusannosten rajoissa, jotta välttyy vatsaväänteiltä.
Tuotteeseen tästä Gutguide Probifido
Lähde: Iltalehti: Rasvamaksaan löytyi yllättävä apu – Tutkija: ”Kokeilusta ei ole haittaa”
